28. helmikuuta 2013

Kantapään kautta

Tiedättekö, että vasenkätisille ei oikein osata opettaa kaikkea koulussa? Ainakaan neulomista ja virkkaamista ihan prikulleen. Sen muistan, että niitä isoäidinneliöitä oli ihan hirveän vaikea vääntää kun piti puoliksi yksin keksiä, miten se tapahtuu.

Artesaanikoulussa neulominen oli helppoa - tapahtuihan se sentään koneiden avustuksella. Sen kun kelkkaa heilutteli puolelta toiselle ja välillä kavensi tai teki muita tarvittavia toimenpiteitä. Tulosta syntyi suit sait sukkelaan :)

Villasukkien neuloja en ole ollut koskaan. Ahkera käyttäjä kylläkin olen. Musta tuntuu juuri siltä, että niiden neulominen on sinänsä turhaa, kun niihin tulee reikiä niin helposti. Siinä sitten menee sukkiin käytetty aika hukkaan. Mutta villasukkia pidän päivittäin, vaikka asummekin lattialämmitteisessä talossa. Niitä on vaan niin kiva pitää! Olenkin päässyt helpolla siksi, kun joka joulu on saanut käydä valitsemassa uudet sukat mummilassa.

Parit sukat olen neulonut, mutta niissäkin kantapään olen tehnyt lyhennetyillä kerroksilla, kuten koneneulonnassa. Mutta hieman on häirinnyt, kun en ole koskaan opetellut tekemään "oikeanlaista" kantapäätä.

Tuumasta toimeen:

Mulla oli muutamat sukat sellaiset, joita ei kannattanu alkaa edes paikkaamaan, kun ne oli niin reikäset. Hoksasin, että säästän hiukan aikaa ja materiaalia ja käytän sukista vain varret. Siks saks ja pientä purkamista sekä silmukoiden nostelua puikoille.

Sitten kirjasta vaiheittainen ohje kantapään neulomisesta. Ja eihän siitä nättiä syntynyt:

Villasukka piti tulla minulle, mutta tulikin suurempijalkaiselle puoliskolleni.

Virhe nro 1: Otin kantapäähän tulevan silmukkaluvun oman kokoni mukaan, en varressa olevien silmukoiden mukaan.

Virhe nro 2: Noudatin ohjetta kirjaimellisesti, eli tein kantalapusta yhtä leveän kuin pitkän. Siitä seurauksena oli se, että kiilaosasta tuli ihan hirmuleveä. Ensin kavensin ohjeen mukaan ja sit omasta päästä. Ja kärjestäkin tuli viel liian terävä.

No, virheistä oppii. Ja kantapäätä tehdessä mietin, miten mulla tulee erinäköstä ku ohjeessa. Ennenkin olen miettinyt sitä, mitä tarkottaa kiertäen neulottu? Käsityökirja käteen ja neulomisen aakkosten pänttäämistä. Viimein huomaan, että koko ikänihän olen neulonut oikeat silmukat kiertäen! Hoplaa, aina oppii jotain uutta :)

Seuraavaan yritin paikata virheitäni:

Ja kas, siitähän tuli ihan villasukan näköinen! Eihän sitä tiedä vaikka tämä mamma vielä innostuukin tehtailemaan villasukkia :) Kantapään teen silti mieluummin kiertäen, se on vain siinä minusta helpompaa.


Paripuolethan näistä sit tuli, mutta jospa mies huolisi nämä saappaisiin pihahommia tehdessään :)

2 kommenttia:

  1. Hyvä, että selvität vaikeudet! Tarviihan lapsetkin aina sukkia.Minustakin se kantapään ohje, että pitää olla yhtä pitkä kuin leveä, on outo!

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit :)