Piiitkä postaus

Näitä kuvia vaan kertyy kameraan ja koneelle, eikä saa päivitettyä.

Taannoin Oulun reissulla etsin meille avainkaappia. Kaappia en kuitenkaan löytänyt, mutta löysin naulakon. Kahden välillä mietin valintaa, mutta raha ratkaisi. Tämä oli puolet halvempi kuin se toinen... joka olisi ollut hitusen hienompi. Miten se onkin aina niin, että se mieleisempi maksaisi enemmän. Mutta kyllä mä tästäkin tykkään:

Noihin lokeroihin vois vielä kirjoitella, mitkä avaimet kuuluu mihinki koukkuun.

Neiti kaksivuotias sai mummulasta vanhan sängyn, jossa olen itsekin pienenä nukkunut. Siihen halusin tehdä päiväpeiton... ja taas penkomaan kangashyllyjä, mitä niistä löytyis. Suurin osa on kanadan tädiltä. Siniraidallinen Ottobrestä ja lila Eurokankaasta.

Tyyli oli taas samaa, omaa. Suunnittelu tapahtui työn edetessä, voisko sanoa intuitiolla. Seassa on yksi isompi tilkku, johon aplikoin kukan.

Välissä on lämpövanu (Kangastukusta) ja lopuksi tikkailin peittoa käsin villalangalla. Työlästä se oli, mutta kivan näköistä. Vastaavasti ois passannu, joku paksumpi puuvillalanka, mutta sopivaa ei löytynyt kaapeista.

Peittoa piti vielä kuvailla paikallensa.

Toinen puoli yksiväristä lilaa, jossa näkyy tikkaukset ja solmutkin, mutta sitä puoltahan ei yleensä katella.

Huomasin kummipojan synttärit vähän viime tipassa ja täällä kun ei noita kauppoja ole valita asti, niin pihalapion kaveriksi pakettiin ompelin housut. Kankaita oli sen verran naftisti, että yksivärisiä en saanut tehtyä. Kaava on 104cm Pipe Leg uusimmasta Ottobrestä. Taskuhärpäkkeet jätin pois, aplikoin etupuolelle tähden ja laitoin lahkeensuihin sekä vyötärölle resorin. Näitä vois tehdä omillekin muksuille.

Eskarilainen neiti meinas, että Runebergin päiväksi pitää tehdä runebergintorttuja, joten päivää juhlistettiin asiaankuuluvalla tavalla :).

Pojalla on Ikean peitto, johon ei löydy lakanoita normikaupasta. Kanadan tädin kankaita taas vähensin ja tein siihen pussilakanan sekä tyynyliinan.

Mulla on aikoinaan ollu paha tapa, että töitä jäi keskeneräisiksi. Ja niitä roikkuu ompelukorissa vieläkin. Välillä pitää tehdä niitäkin valmiiksi. Tässä yks koristetyynyliina pääsi käyttöön.

Me saatiin aikoinaan häälahjaksi keittiötaulu. Eka asunnossa se oli seinällä, mutta muissa se ei oo oikein passannu. Nyt sen joku aika sitten laitoin seinälle... mutta. Liian pieneltä se siinä näytti.

...tilalle pääsi se vanha koulutyö eteisestä ja heti näyttää paremmalta. Muutenkin tuo seinän väri on alkanu kiusaamaan mua. Sillon kun rakennettiin, seinästä piti tulla keltainen. Mutta rautakauppias oli sekoittanut kahden huoneen maalipurkkien kannet. Ja siitä tulikin beige. Ja maalipurkeissa oltiin lopen niin sekasi itekin, että vaikka asiaa yritettiin korjata niin keltaista seinästä ei saatu. Siinä mahtaa olla molempia värejä sekaisin. Ja nyt mä haaveilen siihen jotain pastellin siniturkoosia...

Villamekko

Aina pitää olla jotain pientä värkkäämistä. Sellaista, jota voi tehdä samalla, kun hyssyttelee esimerkiksi nuorimmaista unille. Ja minä en malta koskaan suunnitella tarkkaan, että tuollaisen teen ja siihen ostan langat jne. Vaan... katson mitä jämiä laatikoista löytyy ja lähen värkkään niistä. Ja suunnittelu tapahtuu työn edetessä. Ei aina niin järkevää, mutta minua.

Kaapista löytyi vaaleanpunaista lankaa yksi kerä. Ja virkkaaminen kiinnosti sillä hetkellä. Jos yrittäis vaikka mekkoa nuorimmalle. Eihän se lankakerä riittänyt kuin puoleenväliin. Sitten hakemaan Salesta lisää. No eihän se tietenkään ollu just samaa, mitä joskus kauan sitten olin ostanu.

Mekko siitä kuitenkin tuli. Mekon malli omasta päästä.

Neidin sovitusvaatteet on niitä, mitä päällä sattu oleen.

Näköjään piti vähän sählätä kun ei heti tullu mieleen, että voi virkata kaikki rivit pötköön. Alkuun tein aina rivin lopetuksen ja aloituksen ja sain sillä aikaan vinon "viivan" taakse.. höh.

Olin tosissani ylpeä itsestäni, kun sain viime viikolla paistettua leivinuunissa ekat pullat! Nooh... olihan ne ensimmäiset hieman tuhkasia. Joten seuraavalla kerralla odotan, että kaikki hiillokset on sammuneet :). Onhan se vähän työläämpää kuin sähköuunissa ja tietenkään nuorimmainen ei silloin just tahtois olla lattialla, eikä rattaissa... Mutta pullia tuli.

Ja toisella pellillisellä jo paremmin vieraille tarjottaviakin.

Pari joululahjaa

Vielä muutama kuva parin kummitytön joululahjoista. En viittiny niitä ennen joulua laittaa :). Kyselin äideiltä tyttösten lempihahmoja ja tällaiset niistä tuli:


Toiselle yöppäri heppasilla. 128-134cm kaava Käsityölehdestä. Kangas kangastukusta.

Hevoset leikattu samasta kankaasta, josta tein aiemmin omille tytöille tunikat. Tarkkana sai olla kun hevosia aplikoi. Paljettinauhalla yhdistin hevoset samaan "kuvaan".

Ja paljeteita vielä hihansuihin.

Mukava oli kuulla, että yöppäri oli kummitytölle mieluisa.

Toiselle neidille niiskuneitiä.

128cm kaava taas Käsityölehdestä. Oon kovasti aikonu tilata Ottobren, kun pääasiassa tulee lapsille ommeltua ja siitä löytyy kerralla monta kaavaa, mutta vielä en oo saanu aikaseksi. Ja tänään kun kauppasi edullisesti Käsityölehteä puhelimessa, sorruin taas tilaamaan :). Mutta ehkä se Ottobrekin vielä joskus postilaatikkoon kolahtaa. Lähikaupoista sitä kun ei löydy. Kankaat Kangastukusta.

Niiskuneidin kopsasin netistä. Punaiset on maalattu kangasvärillä ja mustat osat tehty vedenpitävällä tussilla.

Aplikointijuttuja ei oo juuri tullu tehtyä aiemmin, mutta tästähän on suunta vain eteenpäin! Mukavaa alkanutta vuotta lukijoille!

(ei minun vaan mieheni tekemä)

Näiden kuvien myötä haluan toivottaa jokaiselle lukijalle oikein mukavaa ja rauhallista joulunaikaa!!

Kaakku ja paperinarumuotoiluja

Mieheltä tuli toive saada tällainen kakku isäinpäiväksi. Ohje on toiseksi uusimmassa Pirkka-lehdessä. Tuumasta toimeen. Ei se nyt ihan samalta näytä.. mutta lähes. Jos teen joskus uudelleen, niin kanelin jättäisin pois. Se ei mielestäni passannut tumman kaakaon kaveriksi.

Yhden paperinaruprojektin olen saanut päätökseen. Tästä piti tulla paneeliverho ja sitä se alla olevassa kuvassa esittääkin... mutta. Kastelin valmiin verhon taas ja jätin roikkumaan paikallensa. Kun se oli kuivunut, se oli aivan vino ja vinkkara. Verhoa kun on neulottu useammalla värillä, toinen reuna oli toista kireämpi. Ei hyvä. Yritin toista reunaa kiristää toisen mittaseksi pujottamalla reunaan paperinarun. Mutta ei toivottua tulosta.

Joten:

Virkkuukoukku ja lankaa käteen ja virkkaamaan verho putkiloksi. Verhon sisään jouluvalot ja se ikkunan väiin. Tadaa. Kirjasto on saanut jouluista tunnelmaa.

Kirjastossa odottaa myös yksi pieni projekti. Saimme miehen mummolasta pianon ja siihen pitäisi liimailla puuttuvat koskettimien päälliset :).

Arvonnan voittaja

Onnettarena sai toimia yksi lapsista:

Ja voittaja on

tiinak.

Onneksi olkoon! Ja kiitos kaikille osallistujille. Laitan sähköpostia osoitteeseesi tulemaan.

Pieni jouluarvonta

Lähestyvän joulun kunniaksi järjestän pienen arvonnan. Palkintona on kolme kangassydäntä. Voittaja voi valita, millä kankaalla sydämet haluaa ja laitetaanko niihin solmittavat nauhat vai ripustettava lenkki.

Nämä kankaat on myös mukana valikoimassa.

Arvontaan voi osallistua kommentoimalla. Kommentin jättäneet saavat yhden arvan ja kommentoineet jäsenet kaksi arpaa. Arvonta kestää tästä hetkestä 23.11.2011 asti. Eli kaksi viikkoa aikaa osallistua.

Tässä pieni esimerkki, mihin sydämiä voi ripustaa. Näitä on lasten kanssa värkätty. (mutta arvonnassa siis itseni tekemiä)

Mukavaa viikonlopun odostusta!