29. toukokuuta 2012

Koukussa koukkuamiseen

Näin etelänreissulla ystävälläni paljon virkattuja mattoja sekä koreja. Innostus tarttui myös minuun! Ensin en malttanut edes odottaa, että pääsen ostamaan matonkuteita, joten tein itse. Ruskeaoranssiin kohtaan asti on itse pilkottua. (Siinä hyvä vinkki, mihin käyttää trikoiden jämäpalat. On vaan aika työlästä se leikkaaminen.) Valkoinen ja tummanharmaa kude on Löytö-Palasta. Kude ei ole siellä halvimmasta päästä (n.10 e/kilo), mutta siellä suunnalla kun on ollut kulkua olen hakenut sitä samalla.


 Väriensä puolesta matto kuuluu ehdottomasti toiseen lasten huoneeseen.





 Ohje on omasta päästä ja haastavaa onkin se, mikä olisi sopiva silmukoiden lisäilymäärä. Pikkuisen meinaa reunat nousta ylös, mutta jospa se vähän tasaantuis eka pesun jälkeen. Yhden ohjeen otin eka kerralla kangaskaupasta mukaan "pitsiseen" mattoon. Se on tulossa nyt turkoosina ja tänään piti hakea siihen kudetta lisää. Vaan tahtoo olla ihan niin kuin kirjan luku - ei kannata montaa rullaa ostaa kerralla, että tulisi tehtyä jotakin muutakin. Meinaan on sen verran koukuttavaa kun alkuun pääsee :) Ja tulosta tulee nopeasti.


 Munapulma on iskenyt. Ei vaan ruokakauppoihin, vaan meille myös. Päinvastainen vain. Meillä niitä tahtoo kerääntyä jääkaappiin nopeampaa kuin ehditään käyttää. Yksi mihin niitä kulutin, on marengit. Makeita ja hyviä, mutta aikamoisia sokeri/energiapommeja.


 Saimme hankituksi terassille grillin. Ja lystiäkös se on nyt ruokaa laittaa, kun saa pihalla kokata ja nopeasti tulee herkullista. Mies on kyllä oikeastaan vasta tähän mennessä grillannut. Minä vähän hitaammin ajan itseni sisään tähän.



 Vaan syöminen sujuu ihan entisillä taidoilla, nam.




 Ihana kun vihertää! Tästä kuvastakin vihreys on jo lisääntynyt ja tuomi odottelee nupullaan kukkien aukeamista.



 Etelän penkissä kukkii vuorenkilpi ja kevätvuohenjuuri. Ja rikkakasveja pukkaa yhtä ahkerasti. Missä välissä niitä ehtisi kitkemään?! Vaatisi joskus koko penkin ylösnoston ja uudelleen laiton, mutta saa nähdä saako tämä mamma semmosta koskaan aikaseksi.







 Yksi aikonaan alulle pantu työ pääsi loppuun. Esikolle joskus leikatut shortsit ompelin tänään toiselle tyttärelle valmiiksi. Eipä siinä kauaa mennyt, mutta jäänyt mahdollisesti syksyn jo yllättäessä joskus kesken ja kukaan ei oo sitten tarvinu. No, nyt pääsivät käyttöön.



 Eikö ne esikoiset ole vähän lellareita, kun saavat usein jotakin uutta? Nyt huomasin, että juhlamekko oli käynyt vähän lyhkäiseksi ja ompelin kevätjuhlaan uuden. Kaava SK lehdestä 4/11. Koko 128cm. Jonkun verran kavensin, mutta ois saanu hoikkaselle tytölle vieläkin hieman kaventaa. Tokihan on tuollainen liehuvahelmainen malli, mutta kainaloista alaspäin silti vähän liian leveä. Ehkä on parin vuoden päästä passelimpi sille seuraavalle tyttöselle.



 Jos olis tuota joustavaa nauhaa ollu lilaa, niin olisin laittanu, mutta mentiin taas niillä, mitä laatikoista löytyi. Kangas kanadantädiltä, oranssi nauha kangastukusta, pitsi siskon hääpukukangastajämistä, ruusuista en muista mistä.





2 kommenttia:

  1. Voi että taas olet ehtinyt! Olen joskus tosiaan nähnyt pitsisiä virkattuja mattoja ja ne ovat olleet hienoja! Minulla on "kukkamaani" suhteen sama pulma. Siinä oli joskus kukkapenkki. Kun rikkaruohot vuosi vuoden jälkeen valtasivat sen, kaivoin kukat pois ja istutin ruusupensaita. Nyt näyttää aluskasvina olevan nokkonen ja peurankello (varo sitä) ja olen jo miettimässä myrkkyä!!!

    VastaaPoista
  2. tuulento - Millainen on peurankello? No, mahtaa googlettamalla löytyä. Onko se joku voimakkaasti leviävä rikkaruoho?

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit :)