16. syyskuuta 2012

Aarteita

Ostaessamme tämän paikan, mukana tuli monenlaista vanhaa tavaraa. Edellinen asukas on ollut ilmeisesti jonkinlainen keräilijä. Tavaraa verstaaseen oli kertynyt enemmänkin kuin omiksi tarpeiksi. Siis osa oli tosiaan ihan roskiin laitettavaa: sähköjohdon pätkiä, auton etuvilkkuja, vanhoja jouluvaloja ym. ym. Mutta onneksi joukossa oli myös sellaista, mitä halusimme säilyttää. Suurin osa odottaa vielä entisöimistä tai jonkinlaista inspiraatiota, mutta mukava tietää, että sellaisia on odottamassa.















































 Tähän erityismaininta: tykkään tästä hirveästi ja tämä on hirveässä kunnossa, mutta joskus tästä vielä yritän saada kunnon senkin!












Ajatuksia on, mitä kaikille tehdään, mutta aikaa siihen pitäis olla ja mistähän sitä sais? Pikkuhiljaa hyvä tulee... jospa se pitäis paikkansa.

Haastankin lukijat esittelemään omia aarteitaan!

3 kommenttia:

  1. Voi että! Ei sinulta ainakaan materiaalia puutu entisöintipiiriin. Ja just tuollainen lehmänkello minullakin on. Äiti sanoi sitä römppäkelloksi.

    VastaaPoista
  2. Voi mikä aarrepaikka, arvaat varmaan ettei tuollaiset kaupanpäälliset haittaisi minuakaan, jos löytäisimme sen vanhan pihan johon seuraavaa taloa tehtäisiin.. <3

    Mahtavia juttuja! Ja mahtavaa sekin, että paikan osti joku joka ei polttanut kaikkea keräiltyä poroksi.

    VastaaPoista
  3. Voi että, mitä aarteita teillä siellä on! Tuo punavalkonen jakkara on jotenki niin symppis, samoten kiikkutuoli. Ja komiat ikkunat, niistähän saa vaikka mitä! Jos ette millään keksi kaikelle käyttöä, ni joku toinen voi keksiä. ;) niina

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit :)