24. syyskuuta 2011

Uutta ja vanhaa

Eskarilainen tarvitsee uusia housuja, kun reikäsissäkään ei viitsi koulussa kulkea. Mikä siinä on, että tuon ikäisellä niitä housuja kuluu kaikista eniten?  Pitkästä aikaa ompelin vetskarilliset/taskulliset housut. Hyvää tekee ommella välillä jotain muutakin kuin t-paitoja, ettei vallan pääse unohtumaan. Mies nimesi nämä pellehousuiksi, joten olkoon ne sitten pellehousut. Minä kun periaatteesta yritän käyttää kaikki jääneet kangaspalat... ja tästä on tehty aiemmin vauvatuliaismekkoja. Siihen tarkoitukseen vähän sopivampi kangas, mutta eskarilainen oli silti oikein tyytyväinen uusiin housuihin.

Kaava on Suuren Käsityölehden. Paitsi kangasta oli niin niukasti jäljellä, että jouduin eteen tekemään leikkaussauman ja siinä kohtaa olis ollu pienet polvilaskokset, jotka jätin pois, sekä takakappaleen muotolaskokset. Vois kokeilla toisella kankaalla laskoksien kanssa. Koko on 122cm. Ja kankaan olen mahtanut ostaa joskus Eurokankaasta.




Takana on valetaskut, eli pelkät läpät neppareilla.








Sisätaskujen taskunsuuta vois muotoilla kans paremmaksi, ettei tuollain "lerpota".












Vyötärökaitaleen sisään tuli napinläpikuminauha, joten housuja on helpompi säätä sopiviksi.




Vihdoin ja viimein vuoden mittainen oviprojekti on ripaa ja lukkoa vaille valmis. Ne tosiaan valmistui hitaanlaisesti, kun kävin kerran viikossa kansalaisopistossa näitä värkkään ja välillä jäi kertoja välistäkin. Mutta olen kyllä tyytyväinen.
Ovia on jatkettu ylläältä, allaalta sekä toisesta sivusta. Tämä puoli oli valmiiksi nätin harmaaksi patinoitunut.




Ja tämä puoli oli ennen vihreä. Nyt se on käsitelty (ja muutkin uudet osat) Supi saunasuojalla sävytettynä kiven sävyllä. Ristikoita piti myös muutamia uusia.











Jatkan entisöintipiirissä tällä projektilla. Se taas saattaa viedä aikaa, ennen kuin näette tästä valmiina kuvia... mutta hiljaa hyvä tulee. Tarkotus olis hioa, maalata puuosia valkoiseksi, pehmustaa ja verhoilla harmaalla kankaalla kenties. Autossa kuskatessa haisi jonkin verran homeelle, joten istuinosan lastulevyt menee kans vaihtoon ja käsinojista ne täytyy lakata, kun irrotus ei onnistu kovin helposti. Muutamia liitostappeja pitää myös uusia. Ja kun tämän saa tehtyä niin varastossa odottaa toinen samanlainen... ja monta muuta projektia. Tekevällä ei työ lopu!





Syyssateet on oikein mainioita leivontahetkiä. Jos vain nuorimmainen antaa. Eilen oli sellainen päivä. Ite tehtyjä sämpylöitä meillä menis vaikka kuinka. Kyllä ne vaan tuoreena on hyviä!

Tämän ohjeen sain monta vuotta sitten tutultani:


Sämpylät

paistolämpötila 225c ja aika 10-15min.

7,5dl vettä
2 1/2 tl suolaa
45g hiivaa
19.5 dl sämpyläjauhoja - vehnäjauhoja
1,5dl ruokaöljyä
3rkl siirappia
voi lisätä myös ruolta jäänyttä perunamuusia tai kaurapuuroa

Valmistetaan muiden sämpylöiden tavoin.





Eskarilaisen piti viedä kouluun 0,5 litraa puolukoita. Samalla niitä poimittiin kotiin. Muffinssit on helppoja leivottavia ja lapset mielellään koristelee niitä puolukoilla.






Puolukkamuffinsit:


150g margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
1dl maitoa
3dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
päälle puolukoita


Vaahdota margariini & sokeri. Lisää munat yksitellen ja vatkaa hyvin. Lisää keskenään sekoitetut kuivat ainekset taikinaan yhdessä maidon kanssa. Annostele muffinsivuokiin ja koristele puolukoilla. Paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

6 kommenttia:

  1. Kylläpä tulikin kauniit noista ovista! Kannatti nähdä paljon vaivaa. =) Ja mielenkiinnolla odotan kyllä tuota seuraavaakin projektia, meillä oli joskus vastaavan mallisia nojatuoleja yläkerrassa, taitavat olla jo kaatiksella. =(

    Mietin niihin pojan sammareihin samanlaista kuminauhasysteemiä vyötärölle kuin sinä teit noihin housuihin, kun ne sammarit oli vähän väljät, mutta laiskuus voitti. ;)

    VastaaPoista
  2. Tuntuu että teillä ompeluihmisillä on helppoa, ku huomaa että joltain puuttuu jotain, nii suit sait sukkelaan menee omaan kangasvarastoon ja tekasee tuosta ja tuosta tarvitsevalle sopivan kokoisen.=) Housut on kyllä kuluvaa tavaraa!

    aa..mua huudetaan salaatin tekoon...

    VastaaPoista
  3. Laura - Ei se mulla ainakaan suit sait sukkelaan tapahu, kun on pieniä "häiriötekijöitä", mutta aina vähän matkaa kerrallaan eteenpäin.

    VastaaPoista
  4. Tosi hienot ovet! Mahtavasti tuo ilmettä uuteen taloon tuollaset vanhat jutut. Ja kun itse jaksaa kunnostaa ni näkee omankin kädenjäljen, palkitsevaa.

    VastaaPoista
  5. Hei! Olipa kiva nähdä nuo ovet paikoillaan. Todella hienot ja hieno on myös tuo ompelukone, jonka huomasin! Minulla on luvassa kotoani samanlainen, kunhan kerkiän, vien sen mökille, kun siellä ei ole sähköä. Sinne se kuuluu. Olet muuten hyvä ompelija!

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit :)